perjantai 31. elokuuta 2012


Holokausti
 Holokausti oli Saksan natsien suorittama joukkomurha 1930 - 1940-luvuilla. Saksan kansallissosialistinen hallitus tappoi järjestelmällisesti lähinnä juutalaisia, mutta siinä ohessa myös muita vähemmistöryhmiä: natsien vastustajia, romaneja, afrikkalaisia, puolalaisia, neuvostoliittolaisia, Jehovan todistajia, mielisairaita, rikollisia; sotavankeja ja siviilejä sekä kehitysvammaisia ja homoseksuaaleja.
    Lähes kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista kuoli vainoamisen seurauksena. Yhteensä natsien vainoamia ja murhaamia ihmisiä oli noin 11 - 17 miljoonaa. Tuhoamisleirit ja liikkuvat tuhoamisyksiköt tappoivat ihmisiä järjestelmällisesti, mutta ghetoissa sekä keskitys- ja työleireillä heitä kuoli nälkään, kulkutauteihin ja työhön. Vammaisia tai muuten ei-toivottuja yksilöitä tapettiin eutanasialla, eli päästettiin vammautuneet ihmiset ”elinkelvottomasta elämästä” vapaaksi teettämällä ”armomurhia”.
Mistä holokausti sitten sai alkunsa? Juutalaisiahan on vainottu jo muinaisen Rooman aikoina, ja esimerkiksi aate puhtaasta arjalaisesta rodusta oli erityisesti Hitlerin mieleen. Ns. sosiaalidarvinismin mukaan ihmisten eriarvoisuus oli täysin luonnollinen ja oikeutettu asia. Vahvat yksilöt säilyvät hengissä kun taas heikommat eivät pääse jatkamaan sukuaan. Ennen valtaan nousuaan Hitler kirjoitti kirjan Mein Kampf, jossa hän esitteli totaalisen rotupolitiikkansa. Kun Hitler sitten pääsi valtaan, hänen suosimaansa rotuoppia alettiin toteuttaa käytännössä.
Miksi Hitler halusi tappaa juutalaisia ja muita vähemmistöjä? Natsien vastustajien tuhoaminen on helppo selittää, sillä tietysti Hitler halusi hiljentää kaikki ne ihmiset, jotka olisivat voineet horjuttaa hänen valtaansa. Vammaisten hoito taas söi valtion rahoja, joten Hitler saattoi ajatella, että eutanasia on helpoin vaihtoehto säästää rahoja esimerkiksi teollisuuteen ja sotavarusteluihin. Rikolliset taas rikkoivat lakia ja aiheuttivat ylimääräistä työtä poliiseille, joten heidät saattoi tappaa siinä sivussa. Hitler tahtoi ehkä tappaa vähemmistökansoja, kuten em. afrikkalaisia ja romaneja, koska ei halunnut heidän lisääntyvän omien arjalaisten ”valioyksilöidensä” kanssa. 
      Sitä en vain ymmärrä, miksi juutalaisia ja homoseksuaaleja piti vainota. Homoseksuaalit saattoivat kyllä olla ällöttäviä joidenkin mielestä, mutta he eivät kuitenkaan voineet ”vahingoittaa” arjalaista rotua; he eivät lisääntyneet, joten ”huonot” geenit eivät voineet periytyä. Juutalaisten kohdalla mieleeni tuli, että ehkä Hitlerillä oli jokin erityisen paha trauma juutalaisten osalta. Miksi muuten aikuinen ihminen yrittäisi tuhota kokonaisen uskontokunnan? Hitler saattoi syyttää juutalaisia ensimmäisen maailmansodan tappiosta, ja alistamalla yhtä kansaa hän loi yhtenäisyyden tunnetta normaaleille Saksan kansalaisille; kun heillä oli yhteinen vihollinen, he kunnioittivat Hitlerin taitoa selviytyä vaikeasta tilanteesta ja siten vahvistivat Hitlerin asemaa diktaattorina. Hitlerissä saattoi olla myös pientä mielisairaan vikaa, sillä en usko että täysin järjissään oleva henkilö kuvittelisi pystyvänsä valloittamaan koko Euroopan tai luulisi olevansa jumalan kaltainen henkilö, jota muiden täytyy palvoa ja totella.
Miksi kukaan ei puuttunut ihmisten joukkomurhaamiseen? Luultavasti suurin osa ihmisistä ei edes ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Hitlerillä oli hallussa kaikki median keinot ja hän käytti propagandaa taitavasti: hän sai kansalaiset uskomaan tappojen olevan oikeutettuja. Niistä ihmiset, jotka oikeasti tajusivat, mitä Saksassa oli tapahtumassa, suurin osa yksinkertaisesti katsoi toiseen suuntaan. Tätä voi verrata koulukiusaamiseen: Koulussa kiusataan oppilasta esimerkiksi eri uskonnon (vertaa juutalaisuus) tai ulkonäön (vertaa afrikkalaiset tai vammaiset) perusteella. Yleensä yksi ihminen on vastuussa kiusaamisesta (Hitler), kiusaajalla on muutama aktiivinen puolustaja (kansallissosialistinen hallitus) ja loput hyväksyvät hiljaisesti kaiken tapahtuvan (Saksan kansalaiset). Useimmiten kukaan ei edes yritä puolustaa kiusattua.
      Samalla tavoin vainojen aikana ne harvat - jos heitä edes oli - jotka yrittivät saada vainot loppumaan tai tehdä jotakin muuta asialle – no, Hitler esitti heidät pettureina ja Saksan vastustajina. Ongelma oli ratkaistu ja kukaan ei enää horjuttanut hänen valtaansa.
Miten vainot vaikuttivat vähemmistöryhmien elämään ja nykypäivään? Varmasti varsinkin holokaustin aikaan eläneet juutalaiset joutuivat elämään alituisessa pelossa. He joutuivat pelkäämään, milloin Hitler tai hänen kannattajansa saisivat selville heidän taustansa, millä tavalla he lopulta kuolisivat, kun heidät olisi ensin pakotettu raakaan työhön ilman ruokaa. He joutuivat aina pelkäämään ulos menemistä, naapuriin ei voinut enää luottaa. Keskitysleireille tai ghettoihin vietäessä juutalaisperheet joutuivat eroon toisistaan ja kohtaamaan kuoleman kuin sillit suolassa, kukaan ei voinut tehdä mitään parantaakseen asemaansa.
      Kun Hitler oli hirmuvaltiaana ajanut näin fanaattista rotupolitiikkaa, nykypäivänä ihmiset tarkkailevat erityisen tarkasti, että tämänkaltainen johtaja ei enää pääsisi valtaan. Nykyisen tekniikan, biologiantuntemuksen ja aseiden avulla seuraukset voisivat olla vielä järkyttävämmät.

5 kommenttia:

  1. Unohdin laittaa kuka tuon teki, mutta se olin siis minä eli Salla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivalsit Salla mitä pohdiskelevalla esseellä tarkoitin. tarkastelit asiaa usealta eri kantilta ja olit samalla kriittinen ilmiötä kohtaan. Myös vertaus koulumaailmaan toimi. Tässä mallia muille. Tämä on kiitettävää tasoa. Voisiko tällainen olla mahdollista 2010-luvun Suomessa ?

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Ei olisi mahdollista nykyisessä tilanteessa. Jotta tällainen ihmisten vainoaminen voisi tapahtua uudelleen, täytyisi ensin tapahtua jotakin täysin mullistavaa. Esimerkiksi jos Suomessa tapahtuisi jokin suuri ekokatastrofi tai Suomi joutuisi sotaan, saattaisi esille nousta joku vahva ja ääriaatteellinen johtaja. Kriisin hetkellä ihmiset uskoisivat mihin tahansa, mikä selittäisi tapahtuneen. Ihmisillä on myös taipumus uskoa kaikkeen muuhun paitsi omaan syyllisyyteen.

    VastaaPoista