Ei ole yhtään varmoja syitä ensimmäiseen maailmansotaan. Jotkut tutkijat pitävät liittojen perustamisia syynä sotaan. Kunolla kaikki kuitenkin alkoi kun Sarajevossa ammuttiin Itävalta-Unkarin kruununperillinen ja hänen vaimonsa. Serbia ei suostunut kaikkkiin Itävalta-Unkarin varatimuksiin ja Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan. Sen jälkeen muita maita liittyi mukaan. Mielestäni tärkein syy on se kun Venäjä päätti tukea Serbiaa, koska jos se ei olisi niin tehnyt, niin ehkä sota olisi jäänyt vain Serbian ja Itävalta-Unkarin välille
Syyllisinä sotaan on eri aikoina pidetty esim. Venäjää, Saksaa ja Itävalta-Unkaria. Yksittäisiä syitä taas on mainittu mm. taloudellinen kilpailu, laivasto kilpailu ja nationalismi. Yksittäistä syytä sodan alkamiselle ei kuitenkaan ole. Mielestäni tärkein syy kuitenkin olisi taloudellinen kilpailu, koska haluttiin rahaa, että oma valtio kasvaa.
Ensimmäisen maailmansodan syinä ollaan pidetty mm. taloudellista kilpailua, siirtomaakilpailua, nationalismia, liittopolitiikkaa ja maiden varustautumista. Sota alkoi Serbian ja Itävalta-Unkarin kiistasta, joka johtui Frans Ferdinandin ja hänen vaimonsa ampumisesta Sarajevossa, Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungissa. Saksan tullessa mukaan Balkanin kiistaan konflikti laajeni Eurooppaan, ja maailmansodaksi se laajeni monia siirtomaita omistavan Ison-Britannian liittyessä sotaan.
Syitä ensimmäiseen 1. mailmansotaan: nationalismi, siirtomaakilpailu, taloudellinen kilpailu ja maiden aseellinenvarustelu, itävalta-unkarin kruununperillisen tappo, myös jokainen maa oli osasyyllinen sodan syttymiseen. Yksittäistä syytä ei ole, mutta mielestäni tärkein syy oli kruununperillisen tappo, koska siitä hyvästä itävalta-unkari julisti sodan serbialle johon sitten venäjä ja saksa liittyivät.
Syinä ensimmäiseen maailmansotaan ollaan pidetty mm. Nationalismia, maiden välistä liittopolitiikkaa, maiden varustautumista, taloudellista kilpailua, siirtomaa- ja laivastokilpailua ja illuusiota lyhyestä sodasta. Yksi osasyy tähän oli myös Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans-Ferdinandin murhaa. Mielestäni tärkein syy sodan syttymiseen on talous, jonka perusteella syntyi maiden välisiä liittoja, jotka laajensivat sotaa entisestään.
-Imperialismi ja nationalismi 1800-luvulla Eurooppaa hallittiin Wienin kongressin tasapainoperiaatetta noudattaen: Valtioiden piti olla yhtä voimakkaita sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Jos yksi voimistuisi, se rikkoisi sopimusta ja olisi uhka muille maille. Tämä politiikka toiteutui hyvin 1800-luvun alkupuolella, mutta luvun lopulla imperialismi ja nationalismi alkoivat muuttaa valtasuhteita sekä valtioiden sisäistä tasapainoa. Siirtomaiden hankinta voimisti joitakin valtioita ja kansat alkoivat kilpailla keskenän nationalismin innoittamina. Nationalismi sai aikaan mm. Saksan ja Italian yhdistymisen omiksi valtioikseen, mikä muutta edelleen voimasuhteita.
-Liittopolitiikka Saksa pelkäsi, että Ranska halusi kostaa Napoleinin sodassa koetun tappion. Niinpä se halusi eristää Ranskan solmimalla Itävalta-Unkarin kanssa kaksiliiton, jonka osapuolet sitoutuivat auttamaan toisiaan. Myöhemmin myös Italia liittyi mukaan. Itävalta-Unkari kilpaili Venäjän kanssa Balkanin alueesta. Saksan voimistuminen ja sen liittolaisuus Itävalta-Unkarin kanssa saivat Venäjät ja Ranskan solmimaan sopimuksen, joka velvoittaisi ne auttamaan toisiaan hyökkäyksen sattuessa. Ranska paranteli myös välejään Isoon-Britanniaan ja saikin välit lämpenemään Saksan voimakkaan kasvun nojalla. Maat solmivat "sydämellinen yhteisymmärrys"-sopimuksen, johon tuli mykaan myös Venäjä. Tämä sopimus ei ollut kuitenkaan sotilaalliseen apuun velvoittava. Lähes kaikki Euroopan valtiot olivat siis jo tässä vaiheessa valinneet, kenen puolelle mahdollisessa sodassa kallistuisivat, ja kumpikaan puolista ei ollut merkittävästä toista vahvempi.
-Sarajevon laukaukset Itävalta-Unkarin kruununprinssi ammuttiin vierailulla Sarajevossa, Bosnia-Hertsegovinassa. Itävalta-Unkari syytti tapahtuneesta Serbiaa ja lähetti sille uhkavaatimuksen. Serbia ei kuitenkaan täyttänyt ehtoja, joten Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle. Venäjä halusi tukea Serbiaa vetoamalla siellä asuviin slaavilaisiin kansoihin.
-Venäjän liikekannallepano Itävlta-Unkari ei perääntynyt, vaikka Venäjä oli ilmaissut tukensa Serbialle. Tämän takia Venäjä aloitti täydellisen liikekannallepanon, joka oli hyvin hidas ja jäykkä; sitä ei siis käytännöllisesti katsoen olisi edes voinut pysäyttää kun se kerrn oli julistettu. Saksa vaati Venäjää lopettamaan liikekannallepanon, mutta Venäjä ei tehnyt sitä. Tämän takia Saksa julisti sodan Venäjälle.
-Luulot lyhyestä sodasta Saksa oli laatinut jo paljon ennen sotaa suunnitelman, jota käytettäisiin kahden rintaman sodan (Ranska ja Venäjä) välttämiseksi. Saksa uskoi pystyvänsä kukistamaan Ranskan länessä hyökkäämällä Belgian kautta ennen Venäjän hidasta hyökkäystä. Lännen kukistamisen jälkeen suunnattaisiin itää kohti.
-Brittien liittyminen sotaan Iso-Britannia oli pysynyt pitkään puolueettomana, mikä olikin suhteellisen helppoa suojaisen asemansa ja suuren laivastonsa turvin. Britannia sai syyn liittyä sotaan Ranskan ja Venäjän (eli ympärysvaltojen) puolelle, koska Saksa hyökkäsi puolueettomaan Belgiaan. Uskotaan myös, että britit halusivat sotaa (Belgia oli vain tekosyy), sillä sitä pelotti, että Saksa saisi mantereella ylivallan ja murskaisi Ranskan. Britannian tavoitteena kun oli säilyttää mantereella tasapaino ja estää Saksan ylivalta siirtomaissa, jos Ranska kukistuisi.
Mielestäni tärkeimmät syyt sodan puhkeamiselle olivat imperialismi ja nationalismi. Siirtomaita vallatessa ja maiden yhdistyessä valtasuhteet muuttuivat, mikä aiheutti monille turvattomuuden tunteen, josta taas aiheutui kiire solmia mahdollisimman edullisia liittoja. Sarajevon laukaukset olivat vain piste iin päälle Euroopan jännittyneissä olosuhteissa. Imperialismin ja nationalismin harjoittaminen sysäsivät liikkeelle tapahtumaketjun, jonka vaikutukset näkyvät yhä.
Sodan syinä on mainittu maiden varustautuminen, siirtomaakilpailu, taloudellinen kilpailu, laivastokilpailu, liittopolitiikka, nationalismi, liittopolitiikka, joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat, ja illuusio lyhyestä sodasta. Sotaan syyllisinä on eri aikoina pidetty esim. Itävälta-Unkaria, Saksaa ja Venäjää. Mielestäni tärkein syy sodan syttymiseen oli talous, koska jokainen maa halusi laajentua ja haluttiin omaa valtiota rikkaamaksi.
Maailmansodan syttymisen syitä olivat asevarustelu, taloudellinen kilpailu, siirtomaakiistat, nationalismi, liittopolitiikka, illuusio lyhyestä sodasta, joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat. Keskusvallat syyttivät sodasta ympärysvaltoja ja toisinpäin. Sodan laajenemisen syynä olivat liittosopimukset, jotka ajoivat lisää maita mukaan sotaan, ja myöhemmin sotivien maiden siirtomaat laajensivat sotaa entisestään. Mielestäni tärkein syy sodan syttymiseen oli se, että maat olivat valmistautuneita sotaan mutteivat käsittäneet kuinka mittava ja tuhoisa siitä tulisi.
Ensimmäisen maailmansodan syttymiseen ei tutkijoiden mukaan ole varsinaista yhtä tiettyä syytä, vaan sota syttyi monien eri asioiden yhdistymisestä. Syitä on useita, samoin kuin syyllisiä. Eri mailla on omat käsityksensä syistä. Niitä ovat muun muassa erilaiset maiden väliset kilpailut, esim. talous-, siirtomaa- ja laivastokilpailu. Maiden varustautuminen oli yksi suuri syy, niinkuin myös eri maiden väliset liittosopimukset.
Maailmansodan syitä olivat sotilaallinen varustautuminen, liittosopimukset, taloudellinen kilpailu, siirtomaakilpailu, laivastokilpailu, nationalismi, usko lyhyeen sotaan ja huonot sotilaalliset suunnitelmat. Kaikki edellä mainitut kyllä johtivat sotaan, toiset vaikuttivat enemmän, toiset vähemmän ja pidänkin tärkeimpänä syynä sotaan monen tekijän summaa, jonka laukaisi Itävalta-Unkarin ja Serbian välinen selkkaus Frans-Ferdinandin murhan jälkeen.
Yksi hyvä syy on vielä nationalismin kiihkossa tapahtunut vakava vastustajan aliarviointi ja oman sotilaallisen kyvyn yliarviointi, joka johti heikkoihin suunnitelmiin ja uskoon lyhyestä sodasta. Jos aikalaiset olisivat katsoneet tiukasti vain faktoja vihollisen sotilaallisesta voimasta ei mittaviin sotilaallisiin toimiin olisi luultavasti ryhdytty (ei monen miljoonan miehen armeijaa kukisteta viikoissa tai edes kuukausissa).
Syitä sodan syttymiseen olivat taloudellinen kilpailu, laivastokilpailu, nationalismi, siirtomaakilpailu, asevarustelu, joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat ja liittopolitiikka. Talous ja maiden halu laajentua olivat erittäin tärkeitä syitä sodan syttymiselle, mutta omasta mielestäni tärkein syy sodan syttymiselle oli Sarajevon laukaukset, jossa niin kutsuttu "Musta käsi" salaseuraan kuulunut mies nimeltä Gavrilo Princip tappoi Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin ja hänen puolisonsa. Serbian uskottiin tukeneen hyökkäystä. Koska Itävalta-Unkari halusi parantaa asemaansa Balkanin alueella, niin se antoi Serbialle listan vaatimuksista, joihin Serbia ei voisi suostua. Serbia ei suostunut siihen, että Itävalta-Unkari ulottaisi poliisitutkintansa Serbian alueelle, koska se uhkasi maan itsemäärämisoikeutta. Niinpä Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28 heinäkuuta 1914. Myös Venäjä halusi parantaa vaikutusvaltaansa Balkanilla ja päätti tukea slaavilaista Serbiaa.
Ensimmäiseen maailmansodan syttymiseen johtaneita syitä on monia ja seuraavaksi mainitsen niistä vain muutamia mitä pidän tärkeimpinä:
- Jotkut valtiot saivat enemmän vahvuutta kuin muut vaikka oli sovittu, että jos jokin valtio muuttuu mahtavammaksi kuin muut, niin muut valtiot painostavat sitä valtiota. Kuitenkin tapahtui niin, että kun yksi valtio vahvisti asemaansa alkoivat muut valtiot pelätä itsensä puolesta josta seurasi se, että hekin alkoivat vahvistaa omia asemiaan ja perustaa liittoja muiden valtioiden kanssa.
- Toisena tärkeänä asiana sodan syttymiselle pidän nationalismin lisääntymistä eli omaa valtiota ihannoitiin ja pidettiin parhaana
Itse uskon, että vaikka Sarajevossa ei olisi murhattukaan kruununprinssiä, niin ennemmin tai myöhemmin olisi löytynyt jokin syy joka olisi laukaissut jo luultavasti pitkään valtioiden välillä vallinneen skisman.
Ensimmäiseen maailmansotaan oli monia syitä. Niitä olivat sotateknologia, talouskilpailu, siirtomaakilpailu ja Ranskan-Preussin sota. Mielestäni Preussin sota oli tärkein syy siihen, miksi sota syttyi, jonka yhteydessä Saksa yhdistyi.
Toisen maailmansodan syttymiselle oli monia syitä: -Sarajevon laukaukset, Itävalta-Unkarin prinssi ammuttiin hänen vieraillessaan Sarajevossa. Tämä johti Sodan syttymiseen Itävalta-unkarin ja Serbian välille. -Venäjän liikekannallepano, venäjä lupasi auttaa serbiaa sodassa, josta Saksa suivaantui ja julisti Venäjälle sodan. -liittopolitiikka, kun Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia olivat liittoutuneet, niin Saksan julistaessa sodan venäjälle, oli mukana myös Italia, itävalta-unkari ja muut liittoutuneet. -imperialismi & nationalismi, heidän omat tavat poikkesivat muiden maiden tekemisistä ja aiheutti eripuraa maiden välille. -sodan kuvittelu lyhyeksi, saksa luuli voittavansa sodan nopeasti, joka rohkaisi heitä sotakannalle. -taloudellinen ja sotilaallinen kilpailu, tahdottiin olla parempia ja kovempia kuin muut maat.
- Nationalismin kannatuksen kasvu johti Euroopassa vallinneen ”Status quo” –politiikan hajoamiseen, jonka seurauksena kansat alkoivat kilpailemaan Euroopan mahdista eri osa-alueilla. Nationalismin voimistumisesta seurasi myös kansalliskiihkoisuus --> pahensi tilannetta monikansallisella Balkanilla
- ”Status quo” –politiikan hajoamisen seurauksena syntynyt kilpailu teollisuudessa, imperialismissa, maiden varustautumisessa, taloudessa, laivastossa --> Voimasuhteiden muuttuminen maiden välillä
- Teollistuminen ja imperialismi aiheuttivat myös valtion sisäisen tasapainon ailahtelua, kun porvariston asema korostui verrattuna aatelistoon.
- Saksan-Ranskan sodassa (1870-1871) nöyryyttävän tappion kärsineen Ranskan kostohalut Saksaa kohtaan olivat kyteneet pitkään
- Otto von Bismarckin erottua (1890) keisari Vilhelm II muutti Saksan ulkopolitiikan hyökkäävämmäksi. Eron jälkeen myös Saksan tavoite eristää Ranska tuhoutui, kun Venäjä ja Ranska liittoutuivat.
- Liittoumat (kolmiliitto, kolmoisentente, Venäjän tuki Serbialle Itävalta-Unkaria vastaan)
- Illuusio lyhyestä sodasta
- Alueelliset kiistat (Balkanin tilanteen kärjistyminen --> Sarajevon laukaukset, Elsass ja osa Lothringenia kuuluivat Saksalle Saksan-Ranskan sodan jälkeen --> Ranska halusi alueet takaisin)
- Sarajevon laukauksista syntynyt ketjureaktio: Itävalta-Unkari vs. Serbia --> Venäjä Serbian apuun --> Saksa tukemaan Itävalta-Unkaria (sodan julistus Venäjää vastaan) --> Iso-Britannian liittyminen ympärysvaltoihin (I-B pelkäsi, että Saksa kukistaa Ranskan) --> jne. Saksan julistaessa sodan Venäjää vastaan, ei ollut enään mitään tehtävissä, jotta 1. MS voitaisiin estää.
Minun mielestäni sodan syttyminen oli monen tekijän summa. Kuitenkin niistä tärkeimmäksi nousee maiden välillä ollut kilpailu ja ”Status quo” –politiikan hajoaminen. Kilpailu ja voimasuhteiden muuttuminen tuovat uhan tunnetta ja erimielisyyksiä maiden välille, mistä seuraa liittoutumien muodostamista jne.
Sodan syttymiselle ei ole yksiselitteistä syytä. Syitä oli monia: - Saksan aktiivinen ulkopolitiikka, eristi Ranskan 1800-luvun lopulla, solmi kaksiliiton johon liittyi kolmanneksi osapuoleksi Itävalta-Unkarin lisäksi Italia. Liitossa sitouduttiin auttamaan toista. - Saksasta tuli Euroopan suurin teräksen ja hiilen tuottaja 1800-luvun lopulla. Kemiateollisuudessa se nousi maailman johtoon. Saksa nousi myös tieteen johtavaksi maaksi Euroopassa. Saksalla oli paljon raaka-aineita mikä vaikutti teollisuuteen ja aseiden valmistamiseen. Hyvä sijainti keskellä Eurooppaa oli myös etu. - Sarajevon laukaukset, Serbialle julistettiin sota - Venäjä puolusti Serbiaa, joka kuohutti tilannetta - maiden varustautuminen - Kilpailu taloudesta, siirtomaista ja laivastosta - nationalismi - liittopolitiikka - joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat - illuusio lyhyestä sodasta Sarajevon laukaukset olivat ehkä tärkein syy koska, sen seurauksena alettiin julistamaan sotia kaikille.
Sodan syttymiselle oli useita syitä. Taloudellinen kilpailu ja kilpailu siirtomaista oli yksi. Venäjä myös tuki Serbiaa Sarajevon laukausten jälkeen, mikä nosti jännitystä. Luultiin myös että sota olisi nopeasti ohi.
Tärkeitä syitä on monia, kuten esimerkiksi talous- ja siirtomaakilpailu. Myös eri maiden keskinäiset liittoutumat vaikuttivat suuresti, mutta yhtä tiettyä asiaa tai maata ei voi syyttää, sillä lopulta sota syttyi näiden kaikkien vuoksi.
Sodalle pääsyitä olivat taloudellinen kilpailu, asevarustelu, nationalismi, siirtomaakilpailu. Luultiin myös että sota menisi ohi hetkessä. Brittien tulo sotaan edeauttoi tapahtumia. Itävalta-unkarin kruununperillinen tapettiin joka synnytti eripuraa.
Ensimmäisen maailman sodan syttymissyitä on varmasti monia, mutta nämä ovat mielestäni tärkeimmät: imperialismin, nationalismi, liittojen solmiminen, aseteollisuus, taloudellinen kilpailu ja sarajevon laukaukset. Ne loivat jännitteitä Euroopan maiden välillä
Saksa otti mielestäni politiikallaan suursodan riskin. Suhteet olivat huonot Englantiin ja varsinkin Ranskaan, koska ranskalaiset halusivat revanssia hävitystä sodasta 1870-71. Myös Venäjän kiinnostus Balkania kohtaan lisäsi jännitettä Balkanilla.
Ei ole yhtään varmoja syitä ensimmäiseen maailmansotaan. Jotkut tutkijat pitävät liittojen perustamisia syynä sotaan. Kunolla kaikki kuitenkin alkoi kun Sarajevossa ammuttiin Itävalta-Unkarin kruununperillinen ja hänen vaimonsa. Serbia ei suostunut kaikkkiin Itävalta-Unkarin varatimuksiin ja Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan. Sen jälkeen muita maita liittyi mukaan. Mielestäni tärkein syy on se kun Venäjä päätti tukea Serbiaa, koska jos se ei olisi niin tehnyt, niin ehkä sota olisi jäänyt vain Serbian ja Itävalta-Unkarin välille
VastaaPoistaSyyllisinä sotaan on eri aikoina pidetty esim. Venäjää, Saksaa ja Itävalta-Unkaria. Yksittäisiä syitä taas on mainittu mm. taloudellinen kilpailu, laivasto kilpailu ja nationalismi. Yksittäistä syytä sodan alkamiselle ei kuitenkaan ole. Mielestäni tärkein syy kuitenkin olisi taloudellinen kilpailu, koska haluttiin rahaa, että oma valtio kasvaa.
VastaaPoistaEnsimmäisen maailmansodan syinä ollaan pidetty mm. taloudellista kilpailua, siirtomaakilpailua, nationalismia, liittopolitiikkaa ja maiden varustautumista. Sota alkoi Serbian ja Itävalta-Unkarin kiistasta, joka johtui Frans Ferdinandin ja hänen vaimonsa ampumisesta Sarajevossa, Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungissa. Saksan tullessa mukaan Balkanin kiistaan konflikti laajeni Eurooppaan, ja maailmansodaksi se laajeni monia siirtomaita omistavan Ison-Britannian liittyessä sotaan.
VastaaPoistaSyitä ensimmäiseen 1. mailmansotaan: nationalismi, siirtomaakilpailu, taloudellinen kilpailu ja maiden aseellinenvarustelu, itävalta-unkarin kruununperillisen tappo, myös jokainen maa oli osasyyllinen sodan syttymiseen. Yksittäistä syytä ei ole, mutta mielestäni tärkein syy oli kruununperillisen tappo, koska siitä hyvästä itävalta-unkari julisti sodan serbialle johon sitten venäjä ja saksa liittyivät.
VastaaPoistaSyinä ensimmäiseen maailmansotaan ollaan pidetty mm. Nationalismia, maiden välistä liittopolitiikkaa, maiden varustautumista, taloudellista kilpailua, siirtomaa- ja laivastokilpailua ja illuusiota lyhyestä sodasta. Yksi osasyy tähän oli myös Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans-Ferdinandin murhaa. Mielestäni tärkein syy sodan syttymiseen on talous, jonka perusteella syntyi maiden välisiä liittoja, jotka laajensivat sotaa entisestään.
VastaaPoistaEnsimmäiseen maailmansotaan johtaneita syitä:
VastaaPoista-Imperialismi ja nationalismi
1800-luvulla Eurooppaa hallittiin Wienin kongressin tasapainoperiaatetta noudattaen: Valtioiden piti olla yhtä voimakkaita sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Jos yksi voimistuisi, se rikkoisi sopimusta ja olisi uhka muille maille. Tämä politiikka toiteutui hyvin 1800-luvun alkupuolella, mutta luvun lopulla imperialismi ja nationalismi alkoivat muuttaa valtasuhteita sekä valtioiden sisäistä tasapainoa. Siirtomaiden hankinta voimisti joitakin valtioita ja kansat alkoivat kilpailla keskenän nationalismin innoittamina. Nationalismi sai aikaan mm. Saksan ja Italian yhdistymisen omiksi valtioikseen, mikä muutta edelleen voimasuhteita.
-Liittopolitiikka
Saksa pelkäsi, että Ranska halusi kostaa Napoleinin sodassa koetun tappion. Niinpä se halusi eristää Ranskan solmimalla Itävalta-Unkarin kanssa kaksiliiton, jonka osapuolet sitoutuivat auttamaan toisiaan. Myöhemmin myös Italia liittyi mukaan.
Itävalta-Unkari kilpaili Venäjän kanssa Balkanin alueesta. Saksan voimistuminen ja sen liittolaisuus Itävalta-Unkarin kanssa saivat Venäjät ja Ranskan solmimaan sopimuksen, joka velvoittaisi ne auttamaan toisiaan hyökkäyksen sattuessa.
Ranska paranteli myös välejään Isoon-Britanniaan ja saikin välit lämpenemään Saksan voimakkaan kasvun nojalla. Maat solmivat "sydämellinen yhteisymmärrys"-sopimuksen, johon tuli mykaan myös Venäjä. Tämä sopimus ei ollut kuitenkaan sotilaalliseen apuun velvoittava.
Lähes kaikki Euroopan valtiot olivat siis jo tässä vaiheessa valinneet, kenen puolelle mahdollisessa sodassa kallistuisivat, ja kumpikaan puolista ei ollut merkittävästä toista vahvempi.
-Sarajevon laukaukset
Itävalta-Unkarin kruununprinssi ammuttiin vierailulla Sarajevossa, Bosnia-Hertsegovinassa. Itävalta-Unkari syytti tapahtuneesta Serbiaa ja lähetti sille uhkavaatimuksen. Serbia ei kuitenkaan täyttänyt ehtoja, joten Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle. Venäjä halusi tukea Serbiaa vetoamalla siellä asuviin slaavilaisiin kansoihin.
-Venäjän liikekannallepano
Itävlta-Unkari ei perääntynyt, vaikka Venäjä oli ilmaissut tukensa Serbialle. Tämän takia Venäjä aloitti täydellisen liikekannallepanon, joka oli hyvin hidas ja jäykkä; sitä ei siis käytännöllisesti katsoen olisi edes voinut pysäyttää kun se kerrn oli julistettu. Saksa vaati Venäjää lopettamaan liikekannallepanon, mutta Venäjä ei tehnyt sitä. Tämän takia Saksa julisti sodan Venäjälle.
-Luulot lyhyestä sodasta
Saksa oli laatinut jo paljon ennen sotaa suunnitelman, jota käytettäisiin kahden rintaman sodan (Ranska ja Venäjä) välttämiseksi. Saksa uskoi pystyvänsä kukistamaan Ranskan länessä hyökkäämällä Belgian kautta ennen Venäjän hidasta hyökkäystä. Lännen kukistamisen jälkeen suunnattaisiin itää kohti.
-Brittien liittyminen sotaan
Iso-Britannia oli pysynyt pitkään puolueettomana, mikä olikin suhteellisen helppoa suojaisen asemansa ja suuren laivastonsa turvin. Britannia sai syyn liittyä sotaan Ranskan ja Venäjän (eli ympärysvaltojen) puolelle, koska Saksa hyökkäsi puolueettomaan Belgiaan. Uskotaan myös, että britit halusivat sotaa (Belgia oli vain tekosyy), sillä sitä pelotti, että Saksa saisi mantereella ylivallan ja murskaisi Ranskan. Britannian tavoitteena kun oli säilyttää mantereella tasapaino ja estää Saksan ylivalta siirtomaissa, jos Ranska kukistuisi.
Mielestäni tärkeimmät syyt sodan puhkeamiselle olivat imperialismi ja nationalismi. Siirtomaita vallatessa ja maiden yhdistyessä valtasuhteet muuttuivat, mikä aiheutti monille turvattomuuden tunteen, josta taas aiheutui kiire solmia mahdollisimman edullisia liittoja. Sarajevon laukaukset olivat vain piste iin päälle Euroopan jännittyneissä olosuhteissa. Imperialismin ja nationalismin harjoittaminen sysäsivät liikkeelle tapahtumaketjun, jonka vaikutukset näkyvät yhä.
Sodan syinä on mainittu maiden varustautuminen, siirtomaakilpailu, taloudellinen kilpailu, laivastokilpailu, liittopolitiikka, nationalismi, liittopolitiikka, joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat, ja illuusio lyhyestä sodasta. Sotaan syyllisinä on eri aikoina pidetty esim. Itävälta-Unkaria, Saksaa ja Venäjää. Mielestäni tärkein syy sodan syttymiseen oli talous, koska jokainen maa halusi laajentua ja haluttiin omaa valtiota rikkaamaksi.
VastaaPoistaMaailmansodan syttymisen syitä olivat asevarustelu, taloudellinen kilpailu, siirtomaakiistat, nationalismi, liittopolitiikka, illuusio lyhyestä sodasta, joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat. Keskusvallat syyttivät sodasta ympärysvaltoja ja toisinpäin. Sodan laajenemisen syynä olivat liittosopimukset, jotka ajoivat lisää maita mukaan sotaan, ja myöhemmin sotivien maiden siirtomaat laajensivat sotaa entisestään. Mielestäni tärkein syy sodan syttymiseen oli se, että maat olivat valmistautuneita sotaan mutteivat käsittäneet kuinka mittava ja tuhoisa siitä tulisi.
VastaaPoistaEnsimmäisen maailmansodan syttymiseen ei tutkijoiden mukaan ole varsinaista yhtä tiettyä syytä, vaan sota syttyi monien eri asioiden yhdistymisestä. Syitä on useita, samoin kuin syyllisiä. Eri mailla on omat käsityksensä syistä. Niitä ovat muun muassa erilaiset maiden väliset kilpailut, esim. talous-, siirtomaa- ja laivastokilpailu. Maiden varustautuminen oli yksi suuri syy, niinkuin myös eri maiden väliset liittosopimukset.
VastaaPoistaMaailmansodan syitä olivat sotilaallinen varustautuminen, liittosopimukset, taloudellinen kilpailu, siirtomaakilpailu, laivastokilpailu, nationalismi, usko lyhyeen sotaan ja huonot sotilaalliset suunnitelmat.
VastaaPoistaKaikki edellä mainitut kyllä johtivat sotaan, toiset vaikuttivat enemmän, toiset vähemmän ja pidänkin tärkeimpänä syynä sotaan monen tekijän summaa, jonka laukaisi Itävalta-Unkarin ja Serbian välinen selkkaus Frans-Ferdinandin murhan jälkeen.
Yksi hyvä syy on vielä nationalismin kiihkossa tapahtunut vakava vastustajan aliarviointi ja oman sotilaallisen kyvyn yliarviointi, joka johti heikkoihin suunnitelmiin ja uskoon lyhyestä sodasta. Jos aikalaiset olisivat katsoneet tiukasti vain faktoja vihollisen sotilaallisesta voimasta ei mittaviin sotilaallisiin toimiin olisi luultavasti ryhdytty (ei monen miljoonan miehen armeijaa kukisteta viikoissa tai edes kuukausissa).
Syitä sodan syttymiseen olivat taloudellinen kilpailu, laivastokilpailu, nationalismi, siirtomaakilpailu, asevarustelu, joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat ja liittopolitiikka. Talous ja maiden halu laajentua olivat erittäin tärkeitä syitä sodan syttymiselle, mutta omasta mielestäni tärkein syy sodan syttymiselle oli Sarajevon laukaukset, jossa niin kutsuttu "Musta käsi" salaseuraan kuulunut mies nimeltä Gavrilo Princip tappoi Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin ja hänen puolisonsa. Serbian uskottiin tukeneen hyökkäystä. Koska Itävalta-Unkari halusi parantaa asemaansa Balkanin alueella, niin se antoi Serbialle listan vaatimuksista, joihin Serbia ei voisi suostua. Serbia ei suostunut siihen, että Itävalta-Unkari ulottaisi poliisitutkintansa Serbian alueelle, koska se uhkasi maan itsemäärämisoikeutta. Niinpä Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28 heinäkuuta 1914. Myös Venäjä halusi parantaa vaikutusvaltaansa Balkanilla ja päätti tukea slaavilaista Serbiaa.
VastaaPoistaEnsimmäiseen maailmansodan syttymiseen johtaneita syitä on monia ja seuraavaksi mainitsen niistä vain muutamia mitä pidän tärkeimpinä:
VastaaPoista- Jotkut valtiot saivat enemmän vahvuutta kuin muut vaikka oli sovittu, että jos jokin valtio muuttuu mahtavammaksi kuin muut, niin muut valtiot painostavat sitä valtiota. Kuitenkin tapahtui niin, että kun yksi valtio vahvisti asemaansa alkoivat muut valtiot pelätä itsensä puolesta josta seurasi se, että hekin alkoivat vahvistaa omia asemiaan ja perustaa liittoja muiden valtioiden kanssa.
- Toisena tärkeänä asiana sodan syttymiselle pidän nationalismin lisääntymistä eli omaa valtiota ihannoitiin ja pidettiin parhaana
Itse uskon, että vaikka Sarajevossa ei olisi murhattukaan kruununprinssiä, niin ennemmin tai myöhemmin olisi löytynyt jokin syy joka olisi laukaissut jo luultavasti pitkään valtioiden välillä vallinneen skisman.
Ensimmäiseen maailmansotaan oli monia syitä. Niitä olivat sotateknologia, talouskilpailu, siirtomaakilpailu ja Ranskan-Preussin sota. Mielestäni Preussin sota oli tärkein syy siihen, miksi sota syttyi, jonka yhteydessä Saksa yhdistyi.
VastaaPoistaToisen maailmansodan syttymiselle oli monia syitä:
VastaaPoista-Sarajevon laukaukset, Itävalta-Unkarin prinssi ammuttiin hänen vieraillessaan Sarajevossa. Tämä johti Sodan syttymiseen Itävalta-unkarin ja Serbian välille.
-Venäjän liikekannallepano, venäjä lupasi auttaa serbiaa sodassa, josta Saksa suivaantui ja julisti Venäjälle sodan.
-liittopolitiikka, kun Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia olivat liittoutuneet, niin Saksan julistaessa sodan venäjälle, oli mukana myös Italia, itävalta-unkari ja muut liittoutuneet.
-imperialismi & nationalismi, heidän omat tavat poikkesivat muiden maiden tekemisistä ja aiheutti eripuraa maiden välille.
-sodan kuvittelu lyhyeksi, saksa luuli voittavansa sodan nopeasti, joka rohkaisi heitä sotakannalle.
-taloudellinen ja sotilaallinen kilpailu, tahdottiin olla parempia ja kovempia kuin muut maat.
Ensimmäiseen maailmansotaan johtaneita syitä:
VastaaPoista- Nationalismin kannatuksen kasvu johti Euroopassa vallinneen ”Status quo” –politiikan hajoamiseen, jonka seurauksena kansat alkoivat kilpailemaan Euroopan mahdista eri osa-alueilla. Nationalismin voimistumisesta seurasi myös kansalliskiihkoisuus --> pahensi tilannetta monikansallisella Balkanilla
- ”Status quo” –politiikan hajoamisen seurauksena syntynyt kilpailu teollisuudessa, imperialismissa, maiden varustautumisessa, taloudessa, laivastossa --> Voimasuhteiden muuttuminen maiden välillä
- Teollistuminen ja imperialismi aiheuttivat myös valtion sisäisen tasapainon ailahtelua, kun porvariston asema korostui verrattuna aatelistoon.
- Saksan-Ranskan sodassa (1870-1871) nöyryyttävän tappion kärsineen Ranskan kostohalut Saksaa kohtaan olivat kyteneet pitkään
- Otto von Bismarckin erottua (1890) keisari Vilhelm II muutti Saksan ulkopolitiikan hyökkäävämmäksi. Eron jälkeen myös Saksan tavoite eristää Ranska tuhoutui, kun Venäjä ja Ranska liittoutuivat.
- Liittoumat (kolmiliitto, kolmoisentente, Venäjän tuki Serbialle Itävalta-Unkaria vastaan)
- Illuusio lyhyestä sodasta
- Alueelliset kiistat (Balkanin tilanteen kärjistyminen --> Sarajevon laukaukset, Elsass ja osa Lothringenia kuuluivat Saksalle Saksan-Ranskan sodan jälkeen --> Ranska halusi alueet takaisin)
- Sarajevon laukauksista syntynyt ketjureaktio:
Itävalta-Unkari vs. Serbia --> Venäjä Serbian apuun --> Saksa tukemaan Itävalta-Unkaria (sodan julistus Venäjää vastaan) --> Iso-Britannian liittyminen ympärysvaltoihin (I-B pelkäsi, että Saksa kukistaa Ranskan) --> jne. Saksan julistaessa sodan Venäjää vastaan, ei ollut enään mitään tehtävissä, jotta 1. MS voitaisiin estää.
Minun mielestäni sodan syttyminen oli monen tekijän summa. Kuitenkin niistä tärkeimmäksi nousee maiden välillä ollut kilpailu ja ”Status quo” –politiikan hajoaminen. Kilpailu ja voimasuhteiden muuttuminen tuovat uhan tunnetta ja erimielisyyksiä maiden välille, mistä seuraa liittoutumien muodostamista jne.
Sodan syttymiselle ei ole yksiselitteistä syytä. Syitä oli monia:
VastaaPoista- Saksan aktiivinen ulkopolitiikka, eristi Ranskan 1800-luvun lopulla, solmi kaksiliiton johon liittyi kolmanneksi osapuoleksi Itävalta-Unkarin lisäksi Italia. Liitossa sitouduttiin auttamaan toista.
- Saksasta tuli Euroopan suurin teräksen ja hiilen tuottaja 1800-luvun lopulla. Kemiateollisuudessa se nousi maailman johtoon. Saksa nousi myös tieteen johtavaksi maaksi Euroopassa. Saksalla oli paljon raaka-aineita mikä vaikutti teollisuuteen ja aseiden valmistamiseen. Hyvä sijainti keskellä Eurooppaa oli myös etu.
- Sarajevon laukaukset, Serbialle julistettiin sota
- Venäjä puolusti Serbiaa, joka kuohutti tilannetta
- maiden varustautuminen
- Kilpailu taloudesta, siirtomaista ja laivastosta
- nationalismi
- liittopolitiikka
- joustamattomat sotilaalliset suunnitelmat
- illuusio lyhyestä sodasta
Sarajevon laukaukset olivat ehkä tärkein syy koska, sen seurauksena alettiin julistamaan sotia kaikille.
Sodan syttymiselle oli useita syitä. Taloudellinen kilpailu ja kilpailu siirtomaista oli yksi. Venäjä myös tuki Serbiaa Sarajevon laukausten jälkeen, mikä nosti jännitystä. Luultiin myös että sota olisi nopeasti ohi.
VastaaPoistaTärkeitä syitä on monia, kuten esimerkiksi talous- ja siirtomaakilpailu. Myös eri maiden keskinäiset liittoutumat vaikuttivat suuresti, mutta yhtä tiettyä asiaa tai maata ei voi syyttää, sillä lopulta sota syttyi näiden kaikkien vuoksi.
VastaaPoistaSodalle pääsyitä olivat taloudellinen kilpailu, asevarustelu, nationalismi, siirtomaakilpailu. Luultiin myös että sota menisi ohi hetkessä. Brittien tulo sotaan edeauttoi tapahtumia. Itävalta-unkarin kruununperillinen tapettiin joka synnytti eripuraa.
VastaaPoistaEnsimmäisen maailman sodan syttymissyitä on varmasti monia, mutta nämä ovat mielestäni tärkeimmät: imperialismin, nationalismi, liittojen solmiminen, aseteollisuus, taloudellinen kilpailu ja sarajevon laukaukset. Ne loivat jännitteitä Euroopan maiden välillä
VastaaPoistaSaksa otti mielestäni politiikallaan suursodan riskin. Suhteet olivat huonot Englantiin ja varsinkin Ranskaan, koska ranskalaiset halusivat revanssia hävitystä sodasta 1870-71. Myös Venäjän kiinnostus Balkania kohtaan lisäsi jännitettä Balkanilla.
VastaaPoista