Japanilaiset sotilaat

JAPANILAISET SOTILAAT

 

 Japanin sotilaat taistelivat Tyynenmeren sodassa avoimesti kuolemaa halveksuen. Ikivanhat kunniakäsitykset ja vuosikausien koulutus olivat kasvattaneet sotilaiden sukupolven, joka oli valmis mihin tahansa uhraukseen. Keisarin ja isänmaan asia velvoitti kuolemaan heitä surutta. Bushido oli japanilaisten samurai-sotureiden elämäntapaohjeistus, jota opetettiin myös japanilaisille sotilaille. Bushido on kokoelma elämänohjeista, jotka kehittyivät sukupolvelta toiselle. Käsite yamaton-samashii käski jokaista sotilasta tiukkaan: ”älä jää kiinni, älä murru, äläkä ikinä antaudu.”

   Armeijassa kaikille toistettiin yhtenään, että Japanin keisari Hirohito oli armeijan ylipäällikkö niin myös yhtä kuin jumala. Sotilaille opetettiin, että taistelussa kuoleminen takasi jumaluuden ja heidän henkensä eläisi ikuisesti Tokion Yasukuni-pyhätössä. Modernilta sotilaalta vaadittiin tottelevaisuutta, vaatimattomuutta sekä urheutta mutta ennen kaikkea sokeaa uskollisuutta keisarille.
  Vuonna 1941 Pearl Harborin iskun jälkeen Yhdysvallat hyökkäsivät Japaniin. Japanilaiset taistelivat niin avoimesti kuolemaa halveksuen, että se järkytti ja yllätti karaistuneimmatkin liittoutuneiden joukot. Liittoutuneet joukot ajattelivat heistä, että he ovat aivan varmasti mielisairaita tai jotain. Se pelotteli liittoutuneet sotilaat viidakossa. Liittoutuneet sotilaat eivät ymmärtäneet japanilaisten kunniakäsityksiä. Jos japanilainen sotilas oli jäämässä kiinni ja eikä ollut muu tie kuin itsemurha. Monet japanilaiset sotilaat piilottivat Tyynenmeren sodassa yhden patruunan, jotta he voisivat ampua itsensä ja välttää vangitsemisen. Myös banzai-hyökkäys (kauan eläköön) oli eräänlainen itsemurha. Jotkut hirttivät itsensä amerikkalaisten sotilaiden silmien edessä. Kun tappio näytti vääjäämättömältä, saarien ylin upseerit määräsivät joukot epätoivoiseen rynnäkköön ylivoimaisia amerikkalaisia vastaan. Jälkijoukkona tuli haavoittuneita siteineen ja kainalosauvoineen. Upseerit juoksivat miekka kädessä suoraan konekiväärien tuleen. Useat sotilaat tottelivat epäröimättä. Jotkut sotilaat selviytyivät sodassa ja heitä pahoinpideltiin, koska he olivat palaneet takaisin hengissä.
  Eräässä kokouksessa kutsuttiin vuonna 1944 lopussa nuoria kamikazelentäjiä itsemurhatehtävään. Heidän täytyi seuraavana aamuna ilmoittaa, että olivatko he valmiita itsemurhatehtävään.  Vaihtoehtoja vastaamiseen oli kolme: ”Ei”, ”Kyllä” tai ”Kyllä, olen mukana täydestä sydämestäni”. Nuoret miehet keskustelivat aamuun asti, mutta pian kävi ilmi, ettei kukaan halunnut ilmoittaa. Lentäjät pohtivat, mitä seurauksia mahdollisella kieltäytymisellä voisi olla. Kieltäytyneitä syytettäisiin pelkuruudesta, ja häpeä ulottuisi sotilaiden lisäksi heidän perheisiin. Lisäksi itsemurhaiskusta kieltäytyminen johtaisi siihen, että heidän lähetettäisiin muihin tehtäviin, joista selviäminen hengissä olisi epätodennäköistä. Odotettavissa olisi siis kuolema missä tahansa. Kaikki lentäjät valitsivat aamulla saman vastauksen: ”Kyllä, olen mukana täydestä sydämestäni.” Eihän tietenkään kukaan halunnut, mutta kaikki valitsivat niin.
  Kaikkien japanilaissotilaiden toinen maailmansota ei päättynyt Japanin antautumiseen 1945, vaan moni jatkoi taistelua viidakoissa.
  Otetaan esimerkiksi eräs japanilainen sotilas kersantti Scoichi Yokoi, joka oli paennut viidakkoon vuonna 1944 yhdysvaltalaisten valloittaessa Guamin, ja hän oli piileskellyt siitä saakka viidakossa ja eikä hän välittänyt yhtään lentolehtisistä, joissa kerrottiin sodan loppuneen. Kun 28 vuotta myöhemmin paikalliset kalastajat löysivät hänet ja raahasivat hänet pois viidakosta. Kersantti Schoichi Yokoikin tunsi itsensä petturiksi, kun hän palasi vuonna 1972 kotiin Guamista. Hän sai anteeksi taholta, jonka pettämistä hän on pelännyt 28 vuoden ajan. Yokoi pyydettiin vuonna 1991 tapaamaan Hiroshiton poikaa keisari Akihitoa. Tapaamisesta arvellen, se oli yokoille suurin kunnia elämänsä aikana.

Toisessa maailman sodassa kuoli yli kaksi miljoonaa japanilaissotilasta keisarin ja muinaisten kunniakäsitysten takia. Kyllähän se on ymmärrettävää, kun heidän uskonto on paljon vanhempi kuin Jeesus tai Muhammed. Japanilaiset sotilaat olivat tosi sitkeitä toisessa maailman sodassa. Jos japanilaisilla ei olisi ollut kunniakäsityksiä, tappiot olisivat jääneet vielä huomattavasti pienemmäksi. Japanilaiset sotilaat näyttivät kansalle kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa.