Saksa kiinnosti kylmän sodan osapuolia, koska Yhdysvallat ei halunnut Saksan olevan kommunistinen maa eikä Neuvostoliitto halunnut Saksan olevan kapitalistinen maa.
Berliinin muuri erotti Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja sitä ympäröivästä Saksan demokraattisesta tasavallasta. Ja 1950-luvulla noin 2 miljoonaa itäsaksalaista muutti muutti Länsi-Berliinin kautta Länsi-Saksaan, joka toi Itä-Saksalle taloudellisia ongelmia. Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy lännen puolelle.
Saksa kiinnosti Yhdysvaltoja, koska se halusi estää sosialismin leviämisen ja Saksa kiinnosti Neuvostoliittoa, koska se halusi Saksasta yhtenäisen kommunistisen valtion.
Berliinin muuri oli raja kommunismin ja kapitalismin välillä. Elämät oli ihan erilaisia muurin toisilla puolilla.
Saksaa pidettiin kiinnostavana kohteena kylmässä sodassa, koska siitä haluttiin tehdä yhtenäinen sosialistinen valtio ja kommunistista Saksaa ei haluttu.
Berliinin muuri oli kylmän sodan konkreettinen symboli, sillä muuri erotti Itä-Berliinin ja Länsi-Berliinin, sekä samalla kommunismin ja kapitalismin, jotka olivat kuumia aiheita kylmässä sodassa.
Osapuolia Saksa kiinnosti, koska Neuvostoliitto halusi tehdä siitä kommunistisen valtion kapitalistisen sijaan. Yhdysvallat taas kiinnostui saksasta, sillä se halusi rajoittaa sosialismin ja kommunismin leviämistä.
Muuri erotti Itä- ja Länsi-Berliinin toisistaan, joka samalla erotti myös yhden sodan painavista syistä, kapitalismin ja kommunismin, täten tehden siitä kylmän sodan konkreettisen symbolin.
Saksa kiinnosti koska se jäi idän ja lännen rajalle, ja molemmat osapuolet halusivat liittää Saksan omaan vaikutuspiiriinsä. Eli siis Neuvostoliitto toivoi Saksasta kommunistista tai sosialistista valtiota ja Yhdysvallat yritti estää tämän.
Berliinin muuri jakoi Berliinin kahtia ja samalla oli Itäblokin ja Naton ja sen liittolaisten rajalla. Berliinin muuri oli näkyvin esimerkki rautaesiripusta joka aatesuuntien välillä oli. Samalla muuri myös erotti saksalaisen kaupungin ihmiset toisistaan hyvinkin erilaisiin oloihin.Berliinin muuri kuvaa myös hyvin kylmän sodan asetelman hulluutta ja sitä miten vaikeaa vaikuttaa asioihin.
Saksaa kiinnosti kumpaakin osapuolta ideologisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti. USA ei halunnut Saksan olevan kommunistinen maa ja eikä NL halunnut Saksan olevan kapitalistinen maa.
Berliinin muuri oli muuri, joka erotti Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja sitä ympäröivästä Saksan demokraattisesta tasavallasta vuosina 1961–1989. Se oli osa DDR:n rajajärjestelmää. DDR:n hallinnon ”antifasistiseksi suojavalliksi” kutsuman muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy länteen. Ja se rajoitti Itä-Eurooppalaisten vapautta.
Saksa kiinnosti USA:a ja Neuvostoliittoa, koska -se oli keskellä Eurooppaa (keskeinen asema) -paljon asukkaita -kehittynyt talous (se, kuka Saksan "omistaa", saa tuntuvaa taloudellista hyötyä) -idän ja länen välissä (molemmilla osapuolilla mahdollisuus levittää omia aatteitaan, hyvä suojamuuri toista osapuolta vastaan) -sodan jälkeen Saksan alue oli "tyhjiötä", jonka saaminen omaan vaikutuspiiriin hyödyttäisi paljon
Kun Berliini jaettiin muurilla kahtia, kaikille tuli selväksi, että itä ja länsi eivät pystyneet ratkaisemaan kiistojaan sovussa. Idän puolelle joutuneet asukkaat jäivät "loukkuun", eli Neuvostoliitto alisti heitä mm. estämällä heidän matkustamisensa idän puolelle. Muuri jakoi maailman konkreettisesti kahtia erottamalla kahden supervallan vastakkaiset aatteet toisistaan; Yhdysvaltojen kapitalismin Neuvostoliiton kommunismista.
Saksa kiinnosti Yhdysvaltoja ja Neuvostoliittoa, koska se oli kapitalististen valtioiden ja kommunististen valtioiden rajalla. Se haluttiin siis pyhittää kokonaan jompaankumpaan aatteeseen. Lisäksi maa, joka omisti saksan sai siellä olevan teollisuuden jne. omaan käyttöön (taloudellista hyötyä).
Berliinin muuri jakoi idän ja lännen. Se on symboolina kylmänsodan aikaiselle vastakkain asettelulle, jolloin ei päästy yhteisymmärryksessä sopuun oikein missään asiassa idän ja lännen välillä. Muuri jakaa idän ja lännen, koska ideologiat olivat aivan erilaisia.
Kiinnostuksen syyt: - Saksa oli kapitalististen ja kommunististen maiden rajalla, ja se haluttiin liittää jompaan kumpaan aatteeseen. - Suuri taloudellinen hyöty
Berliinin muuri jakoi idän ja lännen keskenään. Berliini muuri kuvasti kylmän sodan aikaisia epäsopuja sekä aatteellisia eroja
NL halusi Saksasta sosialistisen maan ja USA halusi estää kommunismin leviämisen. Toisaalta Saksan taloudelliset resurssit olivat niin suuret, että sen hallinta toisi merkittävää hyötyä taloudessa.
Berliinin muuri kuvastaa maailman kahtiajakoa konkreettisen muurin muodossa, joka erottaa idän ja lännen toisistaan. Berliinin muurissa rautaesirippu ilmentyy todellisena esirippuna, betonimuurina.
NL ja USA halusi molemmat saksasta yhtenäisen, mutta erona oli se, että NL halusi siitä kommunistisen valtion ja USA halusi siitä sosialistisemman maan.
Berliinin muuri erotti Idän ja Lännen ja elämä oli erilaista molemmilla puolilla. Berliinin muuri erotti myös kapitalismin ja kommunismin.
Saksa sijaitsi Euroopan keskellä, joka oli myös idän ja lännen rajalla. Lännen Yhdysvallat tahtoivat estää kommunismin leviämisen, joten tavoittelivat Saksaa. Idän Neuvostoliitto taas halusi liittää Saksan kapinalistiseen aatteeseen ja sen takia tavoittelivat sitä.
Berliinin muuri jakoi lännen ja idän. Muuri toimii symbolina vastakkain asettelulle, jota esiintyi kylmänsodan aikana. Tämä tulee siitä, että silloin ei päästy sopuun oikein missään asioissa lännen ja idän välillä.
Saksa kiinnosti kylmän sodan osapuolia, koska Yhdysvallat ei halunnut Saksan olevan kommunistinen maa eikä Neuvostoliitto halunnut Saksan olevan kapitalistinen maa.
VastaaPoistaBerliinin muuri erotti Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja sitä ympäröivästä Saksan demokraattisesta tasavallasta. Ja 1950-luvulla noin 2 miljoonaa itäsaksalaista muutti muutti Länsi-Berliinin kautta Länsi-Saksaan, joka toi Itä-Saksalle taloudellisia ongelmia. Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy lännen puolelle.
Saksa kiinnosti Yhdysvaltoja, koska se halusi estää sosialismin leviämisen ja Saksa kiinnosti Neuvostoliittoa, koska se halusi Saksasta yhtenäisen kommunistisen valtion.
VastaaPoistaBerliinin muuri oli raja kommunismin ja kapitalismin välillä. Elämät oli ihan erilaisia muurin toisilla puolilla.
Saksaa pidettiin kiinnostavana kohteena kylmässä sodassa, koska siitä haluttiin tehdä yhtenäinen sosialistinen valtio ja kommunistista Saksaa ei haluttu.
VastaaPoistaBerliinin muuri oli kylmän sodan konkreettinen symboli, sillä muuri erotti Itä-Berliinin ja Länsi-Berliinin, sekä samalla kommunismin ja kapitalismin, jotka olivat kuumia aiheita kylmässä sodassa.
Osapuolia Saksa kiinnosti, koska Neuvostoliitto halusi tehdä siitä kommunistisen valtion kapitalistisen sijaan. Yhdysvallat taas kiinnostui saksasta, sillä se halusi rajoittaa sosialismin ja kommunismin leviämistä.
VastaaPoistaMuuri erotti Itä- ja Länsi-Berliinin toisistaan, joka samalla erotti myös yhden sodan painavista syistä, kapitalismin ja kommunismin, täten tehden siitä kylmän sodan konkreettisen symbolin.
Saksa kiinnosti koska se jäi idän ja lännen rajalle, ja molemmat osapuolet halusivat liittää Saksan omaan vaikutuspiiriinsä. Eli siis Neuvostoliitto toivoi Saksasta kommunistista tai sosialistista valtiota ja Yhdysvallat yritti estää tämän.
VastaaPoistaBerliinin muuri jakoi Berliinin kahtia ja samalla oli Itäblokin ja Naton ja sen liittolaisten rajalla. Berliinin muuri oli näkyvin esimerkki rautaesiripusta joka aatesuuntien välillä oli. Samalla muuri myös erotti saksalaisen kaupungin ihmiset toisistaan hyvinkin erilaisiin oloihin.Berliinin muuri kuvaa myös hyvin kylmän sodan asetelman hulluutta ja sitä miten vaikeaa vaikuttaa asioihin.
Saksaa kiinnosti kumpaakin osapuolta ideologisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti. USA ei halunnut Saksan olevan kommunistinen maa ja eikä NL halunnut Saksan olevan kapitalistinen maa.
VastaaPoistaBerliinin muuri oli muuri, joka erotti Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja sitä ympäröivästä Saksan demokraattisesta tasavallasta vuosina 1961–1989. Se oli osa DDR:n rajajärjestelmää. DDR:n hallinnon ”antifasistiseksi suojavalliksi” kutsuman muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy länteen. Ja se rajoitti Itä-Eurooppalaisten vapautta.
Saksa kiinnosti USA:a ja Neuvostoliittoa, koska
VastaaPoista-se oli keskellä Eurooppaa (keskeinen asema)
-paljon asukkaita
-kehittynyt talous (se, kuka Saksan "omistaa", saa tuntuvaa taloudellista hyötyä)
-idän ja länen välissä (molemmilla osapuolilla mahdollisuus levittää omia aatteitaan, hyvä suojamuuri toista osapuolta vastaan)
-sodan jälkeen Saksan alue oli "tyhjiötä", jonka saaminen omaan vaikutuspiiriin hyödyttäisi paljon
Kun Berliini jaettiin muurilla kahtia, kaikille tuli selväksi, että itä ja länsi eivät pystyneet ratkaisemaan kiistojaan sovussa. Idän puolelle joutuneet asukkaat jäivät "loukkuun", eli Neuvostoliitto alisti heitä mm. estämällä heidän matkustamisensa idän puolelle. Muuri jakoi maailman konkreettisesti kahtia erottamalla kahden supervallan vastakkaiset aatteet toisistaan; Yhdysvaltojen kapitalismin Neuvostoliiton kommunismista.
Saksa kiinnosti Yhdysvaltoja ja Neuvostoliittoa, koska se oli kapitalististen valtioiden ja kommunististen valtioiden rajalla. Se haluttiin siis pyhittää kokonaan jompaankumpaan aatteeseen. Lisäksi maa, joka omisti saksan sai siellä olevan teollisuuden jne. omaan käyttöön (taloudellista hyötyä).
VastaaPoistaBerliinin muuri jakoi idän ja lännen. Se on symboolina kylmänsodan aikaiselle vastakkain asettelulle, jolloin ei päästy yhteisymmärryksessä sopuun oikein missään asiassa idän ja lännen välillä. Muuri jakaa idän ja lännen, koska ideologiat olivat aivan erilaisia.
Saksa oli kapitalistisen ja kommunististen maiden rajalla ja siitä haluttiin jompaa kumpaa.
VastaaPoistaSiitä olisi saanut myös taloudellista hyötyä.
Berliinin muuri jakoi idän ja lännen jotka eivät päässeet sopuun oikein mistään asiasta
Kiinnostuksen syyt:
VastaaPoista- Saksa oli kapitalististen ja kommunististen maiden rajalla, ja se haluttiin liittää jompaan kumpaan aatteeseen.
- Suuri taloudellinen hyöty
Berliinin muuri jakoi idän ja lännen keskenään. Berliini muuri kuvasti kylmän sodan aikaisia epäsopuja sekä aatteellisia eroja
NL halusi Saksasta sosialistisen maan ja USA halusi estää kommunismin leviämisen. Toisaalta Saksan taloudelliset resurssit olivat niin suuret, että sen hallinta toisi merkittävää hyötyä taloudessa.
VastaaPoistaBerliinin muuri kuvastaa maailman kahtiajakoa konkreettisen muurin muodossa, joka erottaa idän ja lännen toisistaan. Berliinin muurissa rautaesirippu ilmentyy todellisena esirippuna, betonimuurina.
NL ja USA halusi molemmat saksasta yhtenäisen, mutta erona oli se, että NL halusi siitä kommunistisen valtion ja USA halusi siitä sosialistisemman maan.
VastaaPoistaBerliinin muuri erotti Idän ja Lännen ja elämä oli erilaista molemmilla puolilla. Berliinin muuri erotti myös kapitalismin ja kommunismin.
Saksa sijaitsi Euroopan keskellä, joka oli myös idän ja lännen rajalla. Lännen Yhdysvallat tahtoivat estää kommunismin leviämisen, joten tavoittelivat Saksaa. Idän Neuvostoliitto taas halusi liittää Saksan kapinalistiseen aatteeseen ja sen takia tavoittelivat sitä.
VastaaPoistaBerliinin muuri jakoi lännen ja idän. Muuri toimii symbolina vastakkain asettelulle, jota esiintyi kylmänsodan aikana. Tämä tulee siitä, että silloin ei päästy sopuun oikein missään asioissa lännen ja idän välillä.
Neuvostoliitto halusi Saksasta kommunistisen valtion kun taas USA halusi estää kommunismin leviämisen.
VastaaPoistaBerliinin muuri erotti sekä Idä ja Lännen että kapitalismin ja kommunismin.